Hei, toi ei riitä

Olin ollut pienellä sähäkällä siivulla tässä eräänä viikonloppuna. Siinä sitten lueskelin lehteä ja istuskelin rauhassa. Faija tulee pöytään ja sanoo: -"Hei, toi ei riitä". Ei reaktiota.
-"Niiden lenkkien pitää olla vähintään kaksi tuntisia ja niitä pitää olla monta".
------- "Häh?"
- "Niin, ja sykken tarpeksi alhaalla".
- "Ööh", olin sanaton, aloin ajatella niitä pimeässä ja märässä höylättyjä lenkkejä ja niitä tunteja, päiviä, jotka kuluvat vuodessa tuohon jaloon lajiin. Ei se riitä, pitää takoa lisää.

Voiko jotain tehdä liian vähän tai liikaa? Milloin joku voi sanoa, että nyt riittää. Kysymys on mahdoton, täysin subjektiivinen ja suhteellinen. Se riippu täysin sanojasta. Jokainen on varmasti sanonut että "nyt riittää" ja "lisää". Se tarkoittaa aina, että henkilö ei ole tyytyväinen nykyiseen tilaansa ja haluaisi siihen muutosta. Aina ei hänen toiveensa toteudu, sanat kaikuvat kuuroille korville ja kaikke menee päin persettä. Henkilö haluaa vaikka lopettaa koulun, koska on siellä huono. Mutsi sanoo että ei. Kaikki pilalla. Hän tahtoo lisää rahaa, ei saa, paha mieli.

Onko olemassa kuitenkin absoluuttista "riittämistä"? Riippuu asiasta. Tunnin lenkeillä ei tulla, 20-sentin panoksella ei nousta. On siis olemassa joku raja, kuin veteen piirretty viiva, mutta se on. Voiko siis kolmen tunnin lenkin jälkeen sanoa, että mulle riitti? Voi, mutta jos sanookin että "toi riittää". Ei, se ei riitä, aina joku hitsaa kauemmin ja kovemmalla liekillä. Faijani oli siis oikessa, kaikki kunnia hänelle.

Mikään ei riitä, aina joku tekee lisää ja paremmin. On oltava siis parempi ja tehtävä lisää. Eikö olisikin tylsää, jos voisi pysähtyä nykyiselle tasolle ajan vain mennessä eteenpäin. Kaikki haasteet ja vaikeudet olisivat mennyttä ja ei koskaan olisi huolta huomisesta. Koskaan ei tarvitsisi pinnistää uusia voimia ja kykyjä itsestään ja olla parempi. Ei voisi voittaa, nousta kukoksi tunkiolle ja näyttää muille pitkää nenää. Hirvää, tylsää, turruttavaa. Onneksi mikään ei riitä. Voisin kirjoittaa vielä, mutta tämä riittää minulle.



PS. Blogin vauhti tuonpuoleiseen kiihtyy, uskomattomia tekstejä kaikilta, olen lukenut Menetyksen joka kerta käydessäni ihastelemassa Taivaan sanan lähettilästä.