Se on huomenna. Esi(nahka)Ylläs. Manna. Me pelataan. Huomenna me pelataan. Ja me pelataan "paljon". Se on ihanaa. Ruotsinlaiva. Peliaddiktin taivas. Jumalten luola. Peltipurkki täynnä kiimaisia laitteita joita me höyläämme kosteina köli pystyssä. Se on elämän hienointa aikaa. Huomenna me muutumme. Sielumme nousee korkeammalle tasolle. Mielemme järkkyy. Ylitämme järjellisyyden häilyvän rajan. Asennumme tasolle jolla kaikki on mahdollista. Aivan kaikki. Sen ajan kun olemme laivassa, olemme jotain aivan muuta kuin mitä oikeasti olemme. Olemme pelaamiseen luotuja koneita. Emme toteuta tekojamme aivoistamme lähtevillä käskyillä. Ne käskyt tulevat jostain paljon syvemmältä. Kehomme tarve takoa kiiltäviä nappuloita on suuri. Ja emme pysty vaikuttamaan siihen. Se vain tapahtuu. Me vain pelaamme, kunnes akut ovat lopussa. Silloin laskeudumme taas siltä tasolta alemmas. Silloin olemme taas ihmisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti