keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Mahdotonta

Teen mitä vain
kaikki pois virtaa
tämän palkaksi sain
kun rikoin pintaa

Seilaamme ajan joessa
rämmimme suossa tapahtumien
nenät silmät noessa
on kaikkien ihmisien

Yritämme toisemme voittaa
olla kaikkein paras
toki saa koittaa
vaikka olisi marras

Tahdomme löytää tiemme
oikeaan oveen kolkuttaa
sisään sitten viemme
itsemme ilman jakkaraa

Yritämme sinne istua
kanssa toimeen tulla
alkavat muut tirskua
kun ei paikkaa mulla

Suhteemme rupeavat sekoittua
entropia tekee tekojaan
tulevaisuus alkaa sameutua
noudattaa omia lakejaan

Ei kommentteja: