torstai 20. marraskuuta 2008

Ilman syytä

Olin surullinen. Talsin halki taantuman tantereiden. Aivan turhaa.

Olen kauhea. Valitan turhasta. Minulla on kaikkea ja silti kaipaan koko ajan lisää. Itsesääli ja onni ovat minulle kuin yhtä köyttä - molemmat huumeita. Täytyy ryhdistäytyä, sillä muuten mieleni valahtaa mustuuksien maille. Sen olen kokenut, mutta sitä toiste en enää koe. Värillisessä maailmassa kaikki on kauniimpaa. Värillisessä maailmassa on onnea ja rakkautta. Värillinen maailma on parasta, mitä ihmisolento voi saavuttaa. Minä näen, kuulen, maistan, haistan ja tunnen - olen elossa.

Vaahteran vankka juuri
sillä edessään on muuri, varsin suuri
kykene ei kiertämään
siispä täytyy ruveta sen pintaa hiertämään
sille tielle ei loppua näy
vaan silti tuo sisu eteenpäin käy
viel määränpäänkin kohtaa
kunhan mieltänsä oikein johtaa
ei ole onnea, ilman tuskaa
ei talvea, ilman ruskaa

Ei kommentteja: