Alku johtaa aina loppuun

Maailma jalkojeni alla vavahtelee. Se vavahtelu ei ole peräisin maan ytimestä. Se on peräisin jostain kuumemmasta, jostain karummasta, jostain olosuhteiltaan vielä kovemmasta paikasta. Se on peräisin meidän mieltemme syvimmistä syövereistä. Se on vain kuvitelmaa. Kaikki on harhaa. Mieli vaeltaa jo verhon tuolla puolen. Sillä puolella josta ei ole paluuta. Sillä puolella, jossa aika menettää merkityksensä. Sillä puolella, mikä saa hyvän muuttumaan pahaksi ja tiedon tuskaksi. Sillä puolella, missä vesi on verta ja liha tuhkaa. Mutta se on se puoli, jossa me haluamme olla. Me, jotka tiedämme. Tiedämme tulevasta. Sillä kohta on aika aloittaa matka halki pahuuden maan. Kohta on aika astua meidän sielujemme syntymäkotiin - Ylläkselle.

Ylläksellä on oltu ennenkin. Tähän 0Ylläs8-blogin aloitustekstiin on hyvä liittää muutamia muistoja aiemmilta ajoilta:

''Tunnemme adrenaliinin virtaavan suonissamme, ajatuksemme kiitävät tuonpuoleisessa. Me elämme unelmaamme, me pelaamme.''

''Siihen on enää runsas viikko. Pelilliseen ylösnousemukseen, jumalten lahjaan, siihen johonkin mistä kaikki puhuivat jo tammikuussa.''

''Näen silmissäni, kuulen korvissani, tunnen sielussani - kohta on ylläs''

"Janne oliko mahtava lenkki? Aivan mahtava! Hyvä, nyt me pelataan!"

''Tie on pitkä ja elämä on lyhyt. Astumme jokaisena elämämme hetkenä lähemmäksi sitä viimeistä rajatolppaa - porttia, jonka takaa ei ole paluuta.''

Ja jos ajattelette, että olemme epäkultturelleja moukkia, olet väärässä:

Kuulen bussin kolinaa
tunnen purojen kaukaista solinaa
haistan kattiloiden porinaa
aistin kiihkeätä puheen sorinaa
olemme seitsemän tunturin palossa
tuolla mökissä jumalten valossa
uskomaton peli on käynissä siinä talossa
raha kiertää
kun kortit pöytää hiertää
kohta loppuu jo koulu
sitten koittaa meidän joulu
matka alkaa ja sille käymme juoksu jalkaa
KOHTA ON - Y L L Ä S 0 8 -