1+1=2

päiviä kaksi

ne kolmannen irti saksi

sielumme siel jo on

ja mieli, oih, niin vaivaton

maltan tuskin

seinänkin mureniksi puskin

sydäntä polttaa himo

mielessä soi vain rautiaisen timo

koittaa kohta viimeinen päivän taivaan

kun astumme me siihen Tuomen laivaan

----------4----------

Neljä on meitä, ai keitä?
Vittupäitä, perkeleitä.
Jokin meitä yhdistää,
Ray sen meille selventää.
Peli virtaa suonissamme,
vaik aina sitä myönnä emme.
Neljä, neljä perkelettä.

Käsi

siitä viis

aivan kohta siis

kohta siellä

tuolla tuntemattomalla tiellä

kohtalo nyt meitä ohjaa

me viistämme joen limaista pohjaa

sormia kädessä on viisi

kortteja kädessä on viisi

päiviä kädessä on viisi

Kuusi päivää Ylläkseen
Kuusi pitkää päivää Ylläkseen
Kuusi kutkuttavan pitkää päivää Ylläkseen
Kuusi kiihottavan kutkuttavan pitkää päivää Ylläkseen
Kuusi kiiltävän kutkuttavan kiihottavan pitkää päivää Ylläkseen

Kuusi kieppiä

On niitä ihana miettiä

Kaikkia

Kohta on se hetki

7 päivää 7 tunturia

Se koskettaa, ajatuskin mut kosteeks saa.
Tunturin tuiske, melan mäiske.
Kuin tiainen lentää vaan, Ylläkseltä kaiken saan.
Mieli täyttyy asioista, luonnottomista sairaista.
Itsemme vauhtiin piiskaamme, mielissämme mäiskäämme.
Mieli vapaa, ylläs sen meille takaa.
Tuntureita seitsemän, ei päiviä yhtään enemmän.

Ilman syytä

Olin surullinen. Talsin halki taantuman tantereiden. Aivan turhaa.

Olen kauhea. Valitan turhasta. Minulla on kaikkea ja silti kaipaan koko ajan lisää. Itsesääli ja onni ovat minulle kuin yhtä köyttä - molemmat huumeita. Täytyy ryhdistäytyä, sillä muuten mieleni valahtaa mustuuksien maille. Sen olen kokenut, mutta sitä toiste en enää koe. Värillisessä maailmassa kaikki on kauniimpaa. Värillisessä maailmassa on onnea ja rakkautta. Värillinen maailma on parasta, mitä ihmisolento voi saavuttaa. Minä näen, kuulen, maistan, haistan ja tunnen - olen elossa.

Vaahteran vankka juuri

sillä edessään on muuri, varsin suuri

kykene ei kiertämään

siispä täytyy ruveta sen pintaa hiertämään

sille tielle ei loppua näy

vaan silti tuo sisu eteenpäin käy

viel määränpäänkin kohtaa

kunhan mieltänsä oikein johtaa

ei ole onnea, ilman tuskaa

ei talvea, ilman ruskaa

Valuma

Ihanaa on elämä juostessa
kuin musiikin kuuntelu maistissa
saa turhat huolet heittää, pahaa oloa peittää

Toimii pää ja jalat
tuntee potin salat
ei voi nyt muuta toivoa, kuin potista suurta voittoa

Mutta mitä nyt
miks juostessa pysähdyt?
- Paha olo suolessa, murskaa se ilon sekunnissa puolessa

Alkaa katse ympärille pälyillä
hyvää paikkaa tähyillä
jonne turhan lastin jättäisi, sammalmättään täyttäisi

Alkaa jo anuksessa tuntua kipua
on jo vaikeampi eteenpäin lipua
jalat ei kohta enää vie, näkyy vieressä vain taloja ja tie

Oravan pää jo ulos pistää
nyt on pakko pinnistää
lihakset jännittyvät, kuitenkin tavarat takaisin työntyvät

Kylmä hiki hipiään hiipii
tunne inhoittava mieltä riipii:
kotiin on liian pitkä matka, en sinne asti jaksa

Äkkiä se taas alkaa
nyt suurella voimalla pauhaa
lannistut, alistut, kippuraan samaan aikaan kallistut

Hnn, ooh
Mikä tunne, mikä helpotus

Synnytys onnistui heleästi
lapsi voi hyvin ja potkii pehmeästi
reittä pitkin se valuu lämpimänä, pötkönä kelmeänä

Paluu todellisuuteen on kylmä
muistuu mieleen jo nenän suuri syylä
osa itseä on karannut pois, sen kanssa elämä parempi ois